perjantai 27. maaliskuuta 2020

Rauhan tyyssija


Kuten tällä viikolla kirjoitin, olen koronan takia etätyössä. En itse sairastuneena vaan työnantajan määräyksestä.

Olen etuoikeutettu siinä, että saan ja voin tehdä töitä kotoani. Olen nauttinut siitä vapaudesta, että olen saanut toimia työssäni paljon tavallista pakottomammin ja normaalia vähemmän stressiä tuntien kuitenkaan lopputulosten siitä kärsimättä.

Tämä kasvava laskeutumisen ja rauhan tunne on auttanut minua ymmärtämään koko ajan paremmin itsessäni sen, miten raadollinen maailma on vaatinut minua vuosikymmenet hylkäämään ja unohtamaan introverttiyteni, pehmeyteni, mukautuvaisuuteni, aktiivisen passiivisuuteni ja pyrkinyt pyörittämään minua yhä suuremmalla vauhdilla oman itsensä siinä missä minun itseni ja oman egoni ympärillä.

Ehkä koronan tarkoitus on saada meidät kaikki pysähtymään tavalla tai toisella, omaehtoisen hiljentymisen, karanteenin tai sairastumisen kautta.

Saada meidät rauhoittumaan, kuuntelemaan itseämme ja omaa sydäntämme.

Voin hyvin kuvitella kuinka montaa meistä pysähtyminen ja rauhoittuminen pelottaa, kun pinnastamme kuoritaan ihmissipulin kerroksia yksi toisensa jälkeen ja päädymme kohtaamaan itsemme koko ajan enemmän ja enemmän sellaisina, mitä sielussamme olemme. Kaikkien omaksuttujen käyttäytymiskaavojen, opeteltujen roolien ja maailman opettamien reaktioiden takaa löydämme vähän kerrassaan, askel askeleelta autenttisinta itseämme.

Pitkäaikaissairaana myös minä kuulun koronan riskiryhmään. En kuitenkaan pelkää mahdollista omaa sairastumistani, ainoa mitä pelkään on lähimpieni vakava sairastuminen. Itse voisin täältä aivan hyvin lähteäkin, jos kutsu kuuluu ja minun vuoroni tulee, mutta rakkaimmistani en haluaisi luopua mistään hinnasta.

Toisaalta on hyvä ymmärtää, että silloin kuin ainoana mahdollisuutena on ottaa vastaan kaikki se, mitä universumilla on niskaamme kaadettavana, eikä mitään mahdollisuutta välttää kohtaloaan, voimme vain olla ja elää, nauttia kaikesta siitä hyvästä mitä meillä on nyt - päivästä toiseen.

Minun on hyvä olla juuri tässä, juuri nyt.

Mieleni on kaiken kaikkiaan, sanalla sanoen rauhallisempi ja tyynempi kuin vuosikausiin. Osaltaan myös kiitos koronan, niin hourupäiseltä kuin se saattaa kuulostaakin.

Serenity now.

Hyvää alkavaa viikonloppua ystävät,

IE

Kuva: Bessi / Pixabay

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti