tiistai 10. syyskuuta 2019

Hyvä, ihminen?


Tänä aamuna olen pohdiskellut itseäni ja omaa arvoani universumin ihmissuhderuletissa. Viime matkaviikonloppu kun osoittautui suurista toiveista huolimatta osin "vähemmän täydelliseksi".

Tärkein Tampere-tarkoitukseni tuli kyllä täytettyä (sydämellinen kiitos sekä lauantaista että sunnuntaista S & R 🙏 ), mutta jotkut muut tapaamiset joista keskustelin ensimmäisiä kertoja jo viikkoja sitten, lakosivat vastapuolilleni minua tärkeämpien ihmisten ja asioiden tieltä.

Tiedän.

"Niin käy joskus. Eihän tuo mitään merkitse. Pelkkää sattumaa."

Totta, niin käy... joskus.
Ehkä merkitsee, ehkä ei.
Ehkä sattumaa, ehkä ei.

Minulle tuo kaikki merkitsee, oli sattumaa tai ei. Jos ei suoraan ihmisten viestinä, niin vähintäänkin universumin viestinä minulle. Itse pidän kiinni kaikesta siitä mihin lupaudun, terveydelliset esteet poislukien. Mistä on sovittu, on sovittu.

Niin usein päätyy kyseenalaistamaan itseään ja omia tekemisiään, niin monta kertaa miettimään myös arvoaan ihmisenä. Tietyt asiat ja tapahtumat kertovat rivien välissä enemmän, kuin niistä viritellyt "juhlapuheet".

Kuulen joidenkin taustahengailijoiden naureskelevan, että vähästäpä tuo nyt sydämistyi.

Sanavalinta on sivuseikka. Totuus on se, että aika harvalla meistä on niin kova itsetunto, etteikö muiden mielipiteillä tai heidän meihin kohdistamalla arvostuksella tai sen puutteella (joskus arvostelullakin) olisi meihin vaikutusta. Jos joitakin tapaamisia odottaa pitkään ja hartaasti, iloitsee niistä jo etukäteen saadakseen sitten pitkässä tikussa sen lyhyimmän tikun, niin kyllähän se ymmärrettävästi apeaksi vetää. Mitä tärkeämmästä ihmisestä ja pidemmästä odottamisajasta on kysymys, sitä pahemmalta se tuntuu.

Ihmiset lahjoittavat (jotkut jopa "tyrkyttävät") aikansa ja seuransa niille, joiden tuntevat olevan niiden arvoisia. As simple as that. Siihen ei ole sinänsä nokan koputtamista, niin minulla kuin kenelläkään muullakaan. Toisaalta se, miten minä tuon päätöksen vastaanottajana tuomioni tulkitsen ja miten se minun toimintaani tulevaisuudessa ohjaa, kuuluu minun, vastaanottajan pirtaan.

Ja onhan toisaalta hyvin puhdistavaakin saada jäätävää henkilökohtaista palautetta, saamatta suoraa henkilökohtaista palautetta.

Sillä tavalla jänniä nuo rivien - ja tekojen - välit.

IE

Kuva:  PIRO4D / Pixabay

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti